Radon

> Tikilluarit

Radon
          - Saqqummiussat
          - Innersuusutit
          - Radonimik uuttortaaneq
          - Links

Inatsisit

> Innersuusutit

Saqqummersitat

Imaannut takussutissat

Byginfo


Radon pillugu


Kalaallit Nunaata kujataani, tassa Paamiut eqqaanni Narsaliup kujataaniit, 61°30’N-imiit kujammut, nunap radonimik akoqarnera annertusinnaasoq. Nunap radonimik akoqarnera sumiiffimmiit sumiiffimmut allanngorartorujussuusarpoq, aammattaaq najukkamiit najukkamut ukiullu ingerlanerani.

Radon illup sannai nunamut tunngasut ussiitsillugit silaannarmut nunameersumut ilanngullugu millugunneqarsinnaavoq. Silaannaq nunameersoq quppat katinnerillu ussiitsut, soorlu kuuffinnut, imermut kiassarnermilu pilersuinermut ruujorit sinaat aqqutigalugit isaasinnaavoq.

Radon sunaana?
Radon tassaavoq nalinginnaasumik nunami nassaassaasoq, silaannaap akua qinngornernik ulorianartunik akulik naamaneqarsinnaanngitsoq, takuneqarsinnaanngitsoq aammalu mamassusersineqarsinnaanngitsoq, puatsigut kræfteqa-
lernissamut annertunerulersitsisartoq.

Radon radiumip(radium-226) aserorneratigut pinngortarpoq, nunamilu tamani nassaasaalluni. Radon aamma radium pinngoqaarfiat tassaavoq uran, uranilu aallavigalugu qinngornermik ulorianartunut allanut aserorternerata aqqutaa takusutissami ”Radioaktivitet – Uranserie”-mi ataani takuneqarsinnaavoq.

Radon allanut, sivikitsumik piusartunut, qinngornermik ulorianartunut allanngortarpoq, taakkulu “radonip erniaanik” taaneqartarput (polonium-218, bly-214, bismuth-214 og polonium-214). Radon aamma radonip erniai amerlanerit qinngornermik ulorianartumik alfastråling-imik aniatitsisarput, uummassusillit sananeqaataanut ajoqqusiisinnaallutik kræfteqalernissamullu qanillilertitsisinnaalluni. Alfastrålingimit qinngornerit imaaliallaanaq silaanarmit unitsinneqartarput aammalu ammitsinnut pitarsinnaanatik, ammip sananeqaataa uummassuseqanngitsoq illersuutitut ikkami. Radon aamma radonip erniai najoqqarnerini puanut nippussuusinnaapput(puaat iluani anersaartuutinut avalequtinut), taavalu alfastrålingimit qinngornerit ulorianartut uumassusillit sananeqaataannut taamaasilluni ajoqqusiisinnaallutik.

Tassa imaappoq, illup iluaniikaanni silaanaap radonimik akulik, qinngornerit ulorianartut annerpaartaat radonip erniaanit pinngorfeqartarput. Taamaakaluartoq illup iluani silaanaap peqqinnassusia missorneqartarpoq, silaanaap radonimik akua misissorlugu. Misissuinerit takutinnikuuvaat, peqqissutimut sunniisinnaanermut nalilersuissagaani aammalu qinngornermik ulorianartumik annertuallaamik sunnertissinnaaneq misussagaanni silaanaap radonimik akoqassusia misissorlugu pittaanerpaasartoq

WHO’p misissuisimanera najoqqutaralugu puakkut kræfteqalernermut radonimik iijoraaneq peqqutit pingaarnersaata tullerivaa, pujortarneq pingaarnerattut inissisimalluni.

Illup iluani radonimik akoqassuseq
Illup iluani radonimik akoqassusianik innersuusutit:
               100 Bq/m³ - Illuni nutaani
               100-200 Bq/m³ - Illuni pioreersuni  iliuusissanik ajornanngitsunik akikitsunillu suliaqartoqassasoq
               200 Bq/m³ sinnerlugu - Illuni pioreersuni  annertunerusunik

Radon qaqugukkut ulorianarunnaarsinnaaneranut annikinnerpaaffissamik uppernarsaasoqarsimanngilaq.

Paasisaqarnererusukkuit quppersakkat, pdf-file-t, ataaniitut aasinnaavatit:
               Quppersagaq naatsoq RADON illup iluani (0,5 MB)
               Quppersagaq itsisiliiffiusoq RADON inissiallu (1,6 MB)

Akoqassuseq 1 Bq/m³ (Becquerel/m³), tassa silaanarmi kubikmeterimi sekundimut atomi qinngornermik ulorianartumik ataatsimik “anisitsisoq”.

 Radioaktivitet - Uranserie: